30.7.2007 Retki Helsingin yliopistolliseen eläinsairaalaan Viikkiin ja Linnanmäelle.

Matkalle lähdettiin aamulla 9 aikaan Kausalasta. Linja-auto oli melkein täynnä innokkaita Helsingin matkaajia. Matka sujui leppoisissa merkeissä melko nopeasti Viikkiin. Siellä saimme oppaaksemme Piian, joka oli Yliopistollisen eläinsairaalan ystävien (YES:n) työntekijä, jonka tehtävänä oli opastaa meitä uusissa eläinsairaalan tiloissa.

Aluksi tutustuimme röntgen-, leikkaus- ja tomografiatiloihin. Sitten kiersimme pieneläin puolella tehohoitotiloissa ja tutustuimme koirien vesiterapia-altaaseen. Meille esiteltiin koirien veripankki, jossa oli juuri yksi kaukaasian paimenkoira luovuttamassa verta. Koirien veripankkiin saa luovuttaa verta yli kaksi vuotiaat ja yli 26 kg painavat koirat. Suureläin puolella kiersimme vielä hevosten tutkimustilat, juoksumaton ja talliosaston. Kaikki tilat olivat erittäin avaria, puhtaita ja hevosille sekä hoitohenkilökunnalle turvalliseksi tehtyjä. Rehuhuoneessa oli suuri astianpesukone, jossa kaikkien hevosten ruoka-astiat pestään joka käytön jälkeen suurissa lämpötiloissa, jottei taudinaiheuttajat pääse leviämään.

Helsingin, Espoon ja Kauniaisten alueelta hevoset pääsevät suoraan hevossairaalaan hoidettavaksi, mutta muualta Suomesta sinne pääsee eläinlääkärin lähetteellä. Sairaalassa on ympäri vuorokauden päivystys, jotta vaativiakin ähkyleikkauksia voidaan tehdä milloin vain. Lopulta kun kaikki tilat oli kierretty ja tutkittu tarkkaan (ja Venla oli kysynyt kaikki kysymyksensä) päästiin jatkamaan matkaa Linnanmäelle.

Hullunrohkeimmat kiersivät kaikki laitteet ja hivenen viisaammat melkein kaikki laitteet. Lopputuloksena oli paljon naurua ja kirkumista, sekä muutama voitettu pehmolelu erilaisista peleistä. Illalla kahdeksan aikaan palattiin takaisin linja-autolle väsyneinä, mutta onnellisina ja aloitettiin kotimatka. Matkalla kerrattiin päivän tapahtumia ja pelattiin rikkinäistä puhelinta, joka sai aikaan paljon hysteeristä naurua. Kotona oltiin kymmenen jälkeen illalla.

 Venla